18.1.2018 |Thomas Wallgren

Ajatuksia yliopiston uuden hallituksen ensimmäisen kokouksen johdosta

HY.n uuden hallitus järjestäytyi 20.12.2017. Sen ensimmäinen varsinainen kokous oli eilen (17.1.2018). Kokouksesta jäi monin tavoin hyvä mieli. Keskustelu oli vilkasta, vapautunutta, ja asiallista. Kaikki jäsenet tuntuvat motivoiduilta.

Yksi kysymys ja mahdollinen oma virheeni jäi vaivaamaan minua. Koska avoimuutta on toivottu, haluan kirjoittaa kokouksesta ja virheestäni muutaman rivin.

Olin ymmärtänyt 20.12.2017 kokouksessa ja sen jälkeen käymieni keskustelujen perusteella, että hallituksessa on laajaa kannatusta ajatukselle, että rehtorin valinnan kaikkiin vaiheisiin voivat osallistua kaikki halukkaat hallituksen jäsenet. Eilen syntyi kuitenkin päätös asettaa valmisteluryhmä, johon kuuluu vain viisi hallituksen 13:sta jäsenestä. Tässä tilanteessa esitin, että ryhmään valitaan lisäksi jäseneksi se jäsen, joka oli kokouksessa selvästi ilmoittanut halukkuutensa osallistua ryhmän työhön, mutta joka ei kuulunut viiden ryhmään.

En vienyt esitystäni äänestykseen enkä myöskään esittänyt eriävää mielipidettä. Herään seuraavana päivänä ajatukseen, että tein tässä virheen. HY:n hallituksen kokouksesta tehdään vain päätöspöytäkirja. Tekemääni esityksiä siinä ei ehkä mainita. Voi siis käydä niin, etteivät ulkopuoliset tiedä, että päätös ei syntynyt ainakaan minun tuellani eivätkä he voi tietää sitäkään, että hallitus päätti jättää vaaleissa viime syksynä eniten ääniä saanut professorijäsenen valmisteluryhmän ulkopuolelle hänen selvästi ilmaisemansa tahtonsa vastaisesti. Professorijäsenen valintaan vaikutti professoriryhmän epävirallinen, sisäinen 2-1 äänestys kokouksen kahvitauon aikana.

En eilen saanut selvää mitä etua nähtiin olevan pienen ryhmän asettamisessa. Hyvää on kuitenkin se. että valmisteluryhmän tehtävät rajattiin kokouksen keskustelun perusteella vähäisiksi. Esimerkiksi päätimme, että hallituksen kaikki jäsenet voivat osallistua mahdollisiin keskusteluihin ja haastatteluihin ehdokkaiden kanssa, jos sellaisia tulee.

Olen tulkinnut viime vuosien tunnelmat ja keskustelut työyhteisössäni, Helsingin yliopistossa, siten, että moni kokee yliopiston ylimmän johdon, siis myös hallituksen, etäiseksi ja jopa epäluotettavaksi ja epäpäteväksi. Vaaleissa menestyivät nähdäkseni juuri sellaiset ehdokkaat joiden toivotaan tuovan muutosta. Sue Scottin raportti tukee mielestäni myös erittäin vahvasti arviota, että muutoshalu on suuri.

Tätä taustaa vasten katson, että hallituksen päätös poissulkevan valmisteluryhmän asettamisesta on huono. Yliopistoyhteisö toivoo laajasti, että ainakin sen itsensä valitsemat edustajat hallituksessa osallistuisivat aktiivisesti sellaiseen työhön, jolla muutosta voidaan saada aikaan. Muutoksen aikaansaamiseksi rehtorinvalinnan kaikki vaiheet ovat tärkeitä. Yliopiston käyttämän rekrytointifirman, Mercuri Urvalin, tarvetta en ymmärrä ja yritän ainakin omalta osaltani toimia niin, että sen rooli jää vähäiseksi. Hallitusta kohtaan koetun luottamuksen vahvistamiseksi olisi joka tapauksessa ollut parempi ottaa valmisteluryhmään kaikki halukkaat, ainakin yliopiston sisältä. (Halukkaita olisi eilen saattanut olla useitakin.)

Pahimmassa tapauksessa eilisen kokouksen päätökset levittävät yliopistoyhteisön sisällä signaalin, että uusikin hallitus on etäinen ja löperö eikä ymmärrä kuinka polttavaa tarvetta on toivoa herättäville merkeille siitä, että hallitus haluaa ja pystyy tekemään päätöksiä, jotka lupaavat muutosta. Siksi kadun etten toiminut niin, että edellä mainittu arvioni perusteluineen tulee esille pöytäkirjassa. En ehkä osannut artikuloida ajatteluani kokouksessakaan riittävän hyvin. Haluan kuitenkin näin, hieman jälkiviisaasti, kertoa asiasta.

Jos tämän blogin lukijoiden joukossa on sellaisia, jotka haluavat auttaa hallitusta onnistumaan toivon, että mietitte voitteko olla yhteydessä erityisesti sen ulkopuolisiin jäseniin: Tarja Halonen (pj), Teija Tiilikainen (vpj), Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen ja Ilona Riipinen. He eivät välttämättä voi tietää kaikkea yliopistolaisten tunnelmista viime vuosien kriisin aikoina ja mitä uudelta hallitukselta yliopiston sisällä odotetaan.

Thomas Wallgren
Filosofian yliopistonlehtori, dosentti
von Wright–Wittgenstein-arkiston ja tutkimusprojektien “The Creation of Wittgenstein” (Suomen akatemia) ja “Den okände von Wright” johtaja.
Helsingin yliopiston hallituksen jäsen

By | 2018-02-10T10:38:27+00:00 January 18th, 2018|

About the Author: