Johtosääntöesitys 2017-10-06T10:31:52+00:00

Johtosääntöesityksemme

 

1. luku Yleisiä määräyksiä

1 § Johtosäännön tavoitteet ja soveltaminen

(1 mom. muutos) Johtosäännön tarkoituksena on luoda edellytyksiä valmistelun ja päätöksenteon avoimuudelle koko organisaatiossa. Johtosäännössä määritellään myös valtasuhteita yliopistossa yliopistolain määrittelemissä rajoissa. Tavoitteena on hallinnon järjestäminen siten, että ylipiston päätehtävät tutkimus ja opetus pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin.

(2 mom.): Kuten nykyisessä johtosäännössä

2 § Yliopiston perustehtävät ja niiden hoitaminen

Momentit 1-4 ennallaan Momentti 5 poistetaan

Lisäys (5 mom.): Yliopisto huolehtii työnantajana työntekijöiden hyvinvoinnista ja urakehitysmahdollisuudesta. Esimerkiksi meritoituneiden yliopistonlehtoreiden tulisi saada mahdollisuus pätevöityä professorin tehtävään, mikä todettaisiin normaalilla asiantuntija-arvioinnilla. Hyvä työnantaja huolehtii henkilöstön aidoista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista päätöksenteossa.

Lisäys (6 mom.): Yliopiston päätöksenteon tulee perustua tutkimustietoon. Päätökset tulee perustella tästä lähtökohdasta käsin.

3 § Yliopiston itsehallinto ja oikeudellinen asema

Kuten nykyisessä johtosäännössä

2. luku Yliopiston yksikkörakenne

4 § Tiedekunnat, laitokset ja muut yksiköt

(1 mom. muutettu) Yliopistossa on tiedekuntia ja niihin kuuluvia yksiköitä. Yliopistossa voi myös olla erillisiä tiedekuntiin kuulumattomia yksiköitä sekä muiden yliopistojen kanssa yhteisiä yksiköitä.

(2 mom. muutos) … kasvatustieteellinen tiedekunta…

(3 mom. muutos) Tiedekunta tai sen yksikkö voi jakaantua… Tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa sen alaisuudessa toimiville yksiköille.

(4 mom. muutos) Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluvat… Momentit 5-6 ennallaan

5 § Yliopiston hallinnon hoitaminen

(1 mom. muutettu): Yliopiston johto ja eri yksiköiden johtajat toimivat yhteistyössä yliopistolain säätämien tehtävien toimeenpanemisessa. Yliopiston hallintohenkilöstö kuuluu tiedeyhteisöön. Yliopistoyhteisön eri ryhmien yhteistoimintaa tulee tukea niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin hallinnossakin.

Momentti 2 ennallaan Momentti 3 poistetaan

3. luku Monijäseniset toimielimet ja muut yhteistyöelimet

6 § Yliopistokollegio

Momentit 1-4 ennallaan

Lisäys (5 mom.) Yliopistokollegio osallistuu kaikkien merkittävien uudistusten valmisteluun. Yliopiston johtosääntömuutokset valmistellaan yhteistyössä yliopistokollegion ja hallituksen kanssa.

(6 mom. muutos) Yliopistokollegio hoitaa sille yliopistolain mukaan kuuluvat tehtävät ja valitsee kanslerin ja kokoontuu tarvittaessa mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista.

(7 mom. lisäys) Yliopisto koostuu tieteenaloista ja tutkimusta tehdään tieteenaloilla ja niiden välisenä yhteistyönä. Koulutusohjelmissa opetus perustuu tieteenalojen vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja myös yksittäisten tieteenalojen koulutusohjelmat ovat mahdollisia. Tieteenalan vastuuhenkilö kehittää oman tieteenalansa tutkimusta ja opetusta yhteistyössä koko henkilöstön kesken ja edistää yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa.

7 § Hallitus

Kuten nykyisessä johtosäännössä.

8 § Tiedekuntaneuvosto

Momentit 1-2 ennallaan

(Muutoksia:) Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on erityisesti, sen lisäksi, mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja muissa johtosäännöissä määrätään:

  1. valita dekaani vaaleilla;
  2. valita koulutusohjelmien johtajat ja jäsenet;
  3. valita tehtäväntäyttöryhmien puheenjohtajat ja jäsenet;
  4. vastata tutkimuksen ja opetuksen laadun hallinnasta;
  5. käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja tiedekunnan budjetti;
  6. tehdä tiedekunnalle esitys yksikön muodostamisesta ja lakkauttamisesta sekä päättää yksikköneuvoston jäsenten määrästä;
  7. päättää tohtoriohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta tutkijakoulun lausunnon saatuaan;
  8. ratkaista tiedekunnan kannalta laajakantoiset tai periaattellisesti tärkeät, dekaanin toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka dekaani on saattanut tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi.

Poistettu nykyjohtosäännön § 8 kohta 5).

Tiedekuntien autonomia sisältää mahdollisuuden organisoitua yksiköiksi, esimerkiksi laitoksiksi, jos se on järkevää tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen kannalta.

Nykyjohtosäännön momentit 4-6 ennallaan.

9-12, 14 §

Kuten nykyisessä johtosäännössä paitsi sana laitos korvataan sanalla yksikkö.

13 § Suuri konsistori

(1 mom.: muutos) Yliopiston professorin tehtävään otetut muodostavat suuren konsistorin, joka keskustelee tarvittaessa ajankohtaisista yliopiston toimintaa koskevista kysymyksistä, edistää yliopiston autonomiaa ja eri tieteenalojen yhteistoimintaa sekä ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa. Suuri konsistori voi myös tehdä aloitteita yliopiston toimielimille ajankohtaisista yliopistoa koskevista asioista. Lähinnä kyseeseen tulevat kollegio tai hallitus, joilla on velvoite ryhtyä valmistelemaan aloitteen mukaisia toimenpiteitä.

(2 mom.: muutos) Suuren konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori. Suuren konsistorin pääasiallisia kokouskieliä ovat kotimaiset kielet.

4. luku Hallintoelinten toiminta
15 § Jäsenet ja heidän vastuunsa

Momentit 1-2 ennallaan.

 (3 mom.: muutos) Hallintoelimen jäsenen rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään rikoslaissa.

16-19 §

Kuten nykyisessä johtosäännössä.

5. luku Kansleri

Ehdotamme, että kanslerin tehtäviin kuuluisi professorien ottaminen tehtävään (nykyisen yliopistolain puitteissa tämä tarkoittaa velvoitetta rehtorille delegoida tämä valta kanslerille). Kanslerin tehtäviin voitaisiin myös lisätä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytointien oikeudellinen valvonta.

Muuten kuten nykyisessä johtosäännössä.

6. luku Johtaminen ja vastuu

21 § Rehtori

(1. mom.: muutos) Hallitus valitsee rehtorin yliopistokollegion esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi.

Mom. 2-4 Kuten nykyisessä johtosäännössä.
Mom. 5 (muutos) Rehtorin sijaisen määrää hallitus kuultuaan yliopistokollegiota.

22 §

Kuten nykyisessä johtosäännössä.

23 § Hallintojohtaja ja toimialajohtaja

Ehdotamme, että hallintojohtajan tehtävä poistetaan. Hallintotehtävissä toimivat henkilöt voivat työskennellä suoraan akateemisen johdon eli rehtorin alaisuudessa. Tällainen käytäntö selkeyttää organisaatiota, ehkäisee hallinnon eriytymistä sekä korostaa yliopiston tutkimus- ja opetustehtävien keskeisyyttä organisaation tavoitteiden ja tulosten kannalta. Lisäksi tehtävän lakkauttaminen suoraviivaistaisi hallintoa ja aikaansaisi säästöjä.

Mikäli hallintojohtajan tehtävää ei lakkauteta:

Mom.1-3 Kuten nykyisessä johtosäännössä.

(4 mom.: lisäys) Hallintojohtajalta ja toimialajohtajalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja hyvää yliopistomaailman tuntemusta.

 tässä tapauksessa ehdotamme harkittavaksi hallintojohtajan tehtävän määräaikaistamista rehtorin kauden mittaiseksi

24 § Dekaanin valinta ja kelpoisuusvaatimukset

(1 mom.: muutos) Dekaanin valitsee tiedekuntaneuvosto siten kuin 8 § säädetään. Momentit 2-5 poistetaan.

(6. mom.: lisäys) Dekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on Helsingin yliopiston professori tai yliopistonlehtori, jolla on dosentin pätevyys. Lisäksi vaaditaan, että hänellä on dekaanin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Dekaanilla tulee olla yliopistomaailman tuntemusta sekä kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta.

(7 mom.: lisäys) Dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Dekaani voi tulla valituksi uudelleen vain kerran peräkkäiseksi kaudeksi.

25 § Dekaanin tehtävät

Mom. 1-2 Kuten nykyisessä johtosäännössä.

(Mom. 3: muutos): Dekaani valmistelee tiedekunnan tavoiteohjelman, henkilöstö- suunnitelman ja budjetin tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi.

(4 mom.: muutos) Jos dekaani on esteellinen tai estynyt, toimii sijaisena tiedekuntaneuvoston määräämä varadekaani.

26 § Varadekaani

Kuten nykyisessä johtosäännössä.

27 § (Muutos:) Yksikön johtajan valinta ja kelpoisuusvaatimukset

Lähtökohta sama kuin dekaanin valinnassa: yksikkökokous (vai yksikköneuvosto) valitsee. ** *

35 § Työelämäprofessori (Professor of practice)

(1 mom.: muutos) Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa dosentin pätevyyden saavuttanut henkilö, jolla yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle.

Mom. 2 Kuten nykyisessä johtosäännössä.

** *

37 § Apulaisprofessori

Katsomme, että nykyinen apulaisprofessorin tehtävä (tenure track) ei ole oikeudenmukainen. Sen on johtanut esimerkiksi ikäsyrjintään. Lisäksi kyseinen järjestely johtaa yhä useampien keskeisten työtehtävien määräaikaistamiseen, mikä ei ole mielestämme tavoiteltavaa. Sen sijaan ehdotamme järjestelmää, jossa esimerkiksi ansioituneet yliopistonlehtorit voivat esittää itseään koskevaa arviointiprosessia käynnistettäväksi. Silloin arvioitaisiin mahdollinen pätevyys professorin tehtävään. Muutoin professorin tehtävään rekrytoidaan paras hakija toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ellei ole olemassa erityisiä syitä muunlaiseen järjestelyyn.

** *

42 § Tohtorikoulutettava (korvataan sanalla ”Väitöskirjatutkija”)

Mom. 1-2 Muuten kuten nykyisessä johtosäännössä.