17.11.2021 | Heikki Patomäki
Toimenpiteet oikeuskanslerin päätösten johdosta: kirje kollegion jäsenille
Tässä hieman muokattu versio eilen kollegiolle ja muille asianosaisille lähettämästäni kirjeestä koskien oikeuskanslerin moitteita, joiden mukaan kollegio on syyllistynyt menettelytapavirheeseen ja rikkonut hallintolakia ja perustuslakia, kun talvella 2021 valittiin hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Oikeuskanslerin päätökset pitkine perusteluineen ovat saatavilla täältä (Kekkonen) ja täältä (Patomäki). Minkälaisiin toimenpiteisiin Helsingin yliopiston pitäisi ryhtyä näiden moitteiden johdosta? Miten laillisuus- ja julkisuusperiaatteiden noudattaminen voitaisiin taata?
[Lisäys kokouksen jälkeen 17.11. klo 17:30. Odotusten mukaisesti asian käsittelyyn jäi vain n. 50 minuuttia, joista 20 ensimmäistä minuuttia kului SM:n eli kanslerinsihteeri Sakari Meinanderin esittelyyn. Kokouksen perusteella asian käsittely aiotaan haudata johonkin työryhmään, joka kenties tulee hieman hiomaan joitakin sääntöjä. Ehdotus Kekkoselle osoitetusta anteeksipyynnöstä sai kannatusta, mutta kokouksen lopuksi puheenjohtaja Räikkönen totesi, että “minä en ainakaan nyt ryhdy mitään anteeksipyyntöä väsäämään”. Kokouksen lopussa kuulimme myös puheenvuoroja, joissa käytettiin täsmälleen samoja argumentteja kuin ne, joilla alkuperäisiä lainvastaisia menettelyjäkin perusteltiin.]
********************************************************
Hyvät kollegion jäsenet ja varajäsenet sekä muut asianosaiset,
pidämme huomenna kokouksen, jossa käsittelemme kollegion kannalta aivan ainutlaatuista asiaa eli oikeuskanslerin vakavaa moitetta, jonka mukaan kollegion ja sen puheenjohtajan noudattama menettely on ollut perustuslain ja hallintolain vastaista.
Tällaista ei kollegion historian aikana ole koskaan aiemmin tapahtunut eikä näin oleellista asiaa yliopistomme integriteetin kannalta mielestäni voi haudata lyhyessä kokouksessa esityslistan kohtaan 8. Tulen esittämään kokouksen aluksi esityslistan muuttamista siten, että tämä toimintaamme ohjaava asia on ensimmäinen varsinainen käsiteltävä asia.
Esimerkiksi keskustelu siitä, onko kollegion professorikiintiön pienentäminen peräti neljällä paikalla asianmukaista ja järkevää, voi helposti viedä ainakin tunnin, vaikka kollegio ei edes päätä tätä(kään) asiaa. Muutenkin asia on merkitykseltään mitätön oikeuskanslerin lausuntoihin ja moitteisiin verrattuna. Toivon saavani tukea esityslistan muutosehdotukselle, varsinkin ottaen huomioon, että kokousaikaa on kaikkiaan käytettävissä vain kaksi tuntia.
Meille on toimitettu muistio 9.11.2021, jonka tekijäksi ilmoitetaan ”SM”. Ennen kuin tuon esille näkökohtia koskien tätä muistiota, niin haluaisin korostaa paria seikkaa koskien viime talven tapahtumia. Ensinnäkin otin omalta osaltani ensin yhteyttä yliopistomme kansleri Kaarle Hämeriin, jotta hän voisi puuttua kollegion vinoutuneisiin prosesseihin. Hän oli haluton tekemään asialle mitään saatavilla olevien tietojen varassa ja toivoi, että asia voitaisiin käsitellä kollegion sisällä. Vastasin hänelle, että
”[…] mikään elin tai toimija ei voi olla lain yläpuolella. Koska yliopistollamme ei vaikuta olevan keinoja laittaa sijoiltaan menneitä käytäntöjä kohdilleen, niin lienee perusteltua turvautua niihin mahdollisuuksiin mitä suomalainen oikeusvaltio tarjoaa.”
Hän puolestaan totesi, että ”katsotaan mitä oikeuskansleri asiasta ajattelee”. Nyt se on tiedossamme.
Toisekseen, kollegion keskustelujen kuluessa pyrin useaan otteeseen esittämään argumentteja, että olisi järkevää lykätä ulkoisten jäsenten valintaa syksyyn 2021. Meillä ei ole koskaan ollut mitään järkevää syytä tehdä valintaa jo helmikuussa. Sen jälkeen, kun myös Jukka Kekkosen kantelu oikeuskanslerille oli jo lähetetty, kirjoitin s-postiviestissäni tälle listalle vielä kertaalleen 10.2.2021, että
”[…] minulle sopisi hyvin, että ulkoisten jäsenten valinta lykättäisiin marraskuuhun. Silloin esimerkiksi Jukka Kekkosen statuksen tarkistamiselle SAP-HR järjestelmästä ei olisi mitään estettä.”
Toistin saman asian myös useassa suullisessa puheenvuorossa eri kokouksissa. Nyt oikeuskansleri on todennut, että on tapahtunut merkittävä menettelytapavirhe. Oikeus ja kohtuus vaatisivat, että tämä virhe korjataan tavalla tai toisella.
Siirryn nyt muistion 9.11.2021 (SM) sisältöön. Se on monta piirua parempi kuin kollegion kesäkuussa hyväksymät yliopiston lakimiesten kirjoittamat selvitykset (jotka hyväksyttiin sen jälkeen, kun minut oli todettu jääviksi), mutta silti ongelmallinen. Muistiossa käsitellään ensin kahta tapaa korjata menettelytapavirhe, jonka seurauksena professori Jukka Kekkosen ehdokkuus poissuljettiin: (1) yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten valintaa koskeva päätös kumotaan ja koko prosessi uusitaan tai (2) täydennetään hallituksen ulkopuolisia jäseniä yhdellä tai kahdella paikalla.
Sen jälkeen SM siirtyy käsittelemään ”kolmatta vaihtoehtoa”, joka on, että ”yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten valintaa koskeva menettely uudistetaan”. Kuitenkin tämä tapa kehystää oikeuskanslerin täsmentämä ongelma on väärä ja perusteeton.
Kekkosta koskevan menettelytapavirheen oikaisemista ei voi kuitata sillä, että tehdään se, mikä joka tapauksessa pitää tehdä jo pelkästään minun kanteluni perusteella. Kuten SM itse toteaa sivulla 5, ”Helsingin yliopistolla on tähän myös velvollisuus oikeuskanslerin päätöksen OKV/353/10/2021-OKV-6 perusteella”. Tämä ei siis ole mikään ”kolmas vaihtoehto” vaan asia, joka pitää tehdä joka tapauksessa aivan riippumatta Kekkosen tapauksesta.
Olen SM:n kanssa samaa mieltä siinä määrin, että voisi olla kiusallista ryhtyä kyselemään hallitukseen jo valittujen yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten suostumusta valintaprosessin uusimiseen. Minusta tätä voisi ja pitäisi kuitenkin harkita vakavasti, ja uskon, että nähtyään oikeuskanslerin lausunnot, valituksi tulleet henkilöt olisivat valmiit suostumaan tähän.
Sen sijaan yksi luonteva ratkaisu voisi olla täydentää yliopistomme hallitusta yhdellä ylimääräisellä jäsenellä eli professori Jukka Kekkosella. Aloite vähentää ulkopuolisten määrää hallituksessa tuli alun perin minulta. Tässä tilanteessa olisin kuitenkin hyvinkin valmis tekemään poikkeuksen yleisestä periaatteesta, jonka mukaan yliopiston itsehallinto tarkoittaa yliopistolaisten itse-hallintoa, ei ulkopuolisten hallintaa suhteessa yliopistoyhteisöön. Mahdollinen tulkinta voisi olla, että yksinkertainen enemmistöpäätös Kekkosen valitsemiseksi riittäisi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Näin virhe saataisiin korjattua tavalla, joka varmasti tyydyttää myös maan ylintä oikeusviranomaista. Ongelmana tässä on vain se, että näin ohitettaisiin aiemman vaalin tulos: Kekkosen mahdollista äänimäärää voi tässä vaiheessa enää vain arvailla. Kompensaatioksi voitaisiin ajatella myös ulkopuolisten kiintiön täydentämistä jollakin toisella tavalla.
Haluaisin myös hieman yleistää SM:n muistion jo itsessään varsin yleistä johtopäätöstä:
”Päätöksillä tulee olemaan vaikutusta siihen, miten yliopiston hallituksen ulkopuolisten jäsenten valinta jatkossa Helsingin yliopistossa järjestetään. Päätöksillä tullee olemaan myös laajempia kuin vain Helsingin yliopistoon kohdistuvia vaikutuksia.”
Näen asian niin, että päätöksillä on lisäksi moninaisia laajoja vaikutuksia myös Helsingin yliopiston sisällä. Koskien kanteluani, oikeuskansleri lausuu päätöksensä s.16, että ”oikeuskäytännössä sisäisen työskentelyn käsitettä on tulkittu verraten suppeasti” ja että:
”[…] pääsääntönä noudatettavan julkisuusperiaatteen tarkoituksena on antaa mahdollisuudet valvoa julkisen vallan käyttöä. Demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteita ja perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia on, että jokaisella on oikeus vapaasti muodostaa ja ilmaista mielipiteensä yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin. Demokraattisen hallintomallin mukaisesti yhteiskunnallisesti keskeisten päätösten tulisi perustua yhteiskuntaoloja luotettavasti kuvaavaan tietoon perustuvaan julkiseen ja kaikille avoimeen keskusteluun. Tämä edellyttää, että yksilöillä ja heitä edustavilla yhteisöillä on mahdollisuus saada riittävästi tietoa julkisten tehtävien hoitamisesta ja julkista valtaa käyttävien orgaanien toiminnasta sekä yhteiskuntaoloista.”
Tämän käsityksen implikaatiot eivät suinkaan rajoitu kollegion työskentelyyn, vaan pitävät sisällään yliopiston koko toiminnan ja kaikki sen käytännöt. Kaikki edustukselliset kokoukset ja niiden prosessit ovat julkisia (oikeuskanslerin ja lain määrittelemin poikkeuksin). Ymmärtääkseni sama ylettyy myös esimerkiksi tehtäväntäyttöprosesseihin, joista on yhtäkkiä tullut täysin läpinäkymättömiä, vaikka ennen kaikki lausunnot ja arviot käsiteltiin julkisesti laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa, vaikka mikään julkisuuslain osalta ei ole muuttunut. Ei ole järkevää odottaa, että tulee uusia kanteluita ja oikeuskanslerin moitteita (tai vakavampaa), ennen kuin nykyisten käytäntöjen epäkohdat saadaan korjattua.
Viimeiseksi nostan esille myös kollegion puheenjohtajan ja jäsenten vastuun tapahtumakuluista. Filosofiassa, oikeustieteessä ja politiikan teoriassa on ollut pitkiä ja monipolvisia keskusteluja yksilöllisen ja kollektiivisen vastuun periaatteista. Yleisenä johtopäätöksenä näistä voidaan sanoa, että myös yksilöillä on aina vastuunsa kollektiivisista päätöksistä, vaikka kontekstit vaihtelevatkin suuresti. Jos päätökset ja toimintatavat ovat laittomia tai moraalittomia, asiasta pitää pystyä vetämään johtopäätöksiä ilman suoranaisia oikeudellisia toimenpiteitäkin.
Tässä tapauksessa näkisin, että Katri Räikkönen toimisi viisaasti ja oikein, jos hän ymmärtäisi itse erota puheenjohtajan tehtävästä, mieluiten jo ennen huomenna alkavaa kokousta. Luottamuksen voi menettää vain kerran.
Toki vastuun voi ylettää myös laajemmalle koskemaan kaikkia niitä kollegion jäseniä, jotka ovat aktiivisesti kannattaneet perustuslain ja hallintolain vastaisia menettelytapoja ja päätöksiä. Vastuun toteutuminen voisi heidän osaltaan tapahtua vähäeleisesti myös siten, että he eivät enää hakeudu uudelleen kollegion jäseneksi.
Itse uskon demokraattiseen rotaatioperiaatteeseen. Kaksi kautta varsinaisena professorijäsenenä kollegiossa riittää osaltani, enkä ole enää mukana seuraavassa kollegiossa.
Ystävällisin terveisin,
Heikki Patomäki
Maailmanpolitiikan professori
