9.10.2023 | Yliopistokäänne
Vastauksemme yliopiston johdon selvitykseen konsulttipalveluiden käytöstä
Avoin kirjeemme konsulttipalveluiden käytöstä on päivätty 19.5.2023. Reilu kolme kuukautta myöhemmin eli 31.8.2023 saimme vastauksen (liite), jossa eritellään Helsingin yliopiston palveluhankintoja vuosien 2017 ja 2023 välisenä aikana, yhteensä n. 106 miljoonaa euroa.
Vastauksen on allekirjoittanut hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun. Varsinaisen selvityksen on kuitenkin tehnyt hallintohenkilökunta rehtorin toimeksiannosta. Pidämme tärkeänä, että yliopistoyhteisö saa valaistusta yliopistojen rahojen käytöstä ja kiitämme Bruunia ja yliopiston muuta johtoa siitä, että se on jakanut tärkeää tietoa koskien yliopiston nykyistä toimintaa.
Kaikkiin palveluihin vuosittain käytetty summa vastaa yhden tiedekunnan perusrahoitusta (esim. valtiotieteellisen perusrahoitus on n. 18 miljoonaa euroa). Tästä tietenkin vain suhteellisen pieni osa koostuu varsinaisista konsulttipalveluista. Asia on silti merkittävä, eikä selvityksestä käy selkeästi ilmi, kuinka suuri osa palveluista on konsulttipalveluita tai niihin rinnastettavissa olevia palveluita (mukaan pitäisi laskea esim. rekrytointiprosesseissa käytetyt konsulttipalvelut, mitkä tarkoittavat nimitysten arvioinnin ulkoistamista ulkopuolisille).
Kuten avoimesta kirjeestämme käy ilmi, yliopistojen varojen käyttö ei ole missään nimessä ainoa huolenaiheemme. Varsinainen kysymys koskee sitä, miksi HY suosii ”oman henkilöstönsä asiantuntemuksen sijasta tieteellisen toiminnan ulkopuolista tiedontuotantoa”.
Miksi esim. Turun yliopistossa koulutettu, konsulttitoimistossa työskentelevä maisteri osaisi rakentaa parempia opetuksen ja oppimisen tulevaisuusskenaarioita kuin Helsingin yliopiston kansainvälisesti tunnetut professorit ja muut vakiintuneet tutkijat?
Onko ideana se, että yksityisen yrityksen tuottama tieto on jotenkin määritelmällisesti parempaa – kohdallisempaa, totuudenmukaisempaa, relevantimpaa, jne. – kuin Suomen parhaan yliopiston tutkijoiden ja opettajien tuottama tieto? Vai onko poliittisesti tarkoituksenmukaisempaa käyttää konsultteja, jotka tuottavat johdon haluamaa tietoa, kuin yliopiston omia tutkijoita, joista monet ovat ”kriittisiä” ja voisivat päätyä ”vääriin” tuloksiin.
Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi tieteellisen tiedon perustan ja oikeutuksen kyseenalaistamista ideologisin perustein. Siinä määrin kuin tällainen ajattelutapa on vallalla, se lyö kiilaa yliopiston johdon ja akateemisen henkilöstön väliin ja nakertaa yliopiston itsehallinnon perusteita. Yliopistojen itsehallinto perustui pari vuosikymmentä demokraattisiin rakenteisiin, joita 2010 yliopistolaki merkittävästi heikensi. Nykytilanteessa johdon tilaamat ulkoiset konsultoinnit entisestään vähentävät yliopistolaisten mahdollisuutta vaikuttaa prosesseihin.
Saamamme selvitys vaikenee näistä kysymyksistä. Se vastaa kirjaimellisesti kirjeemme lopussa täsmentämiimme kysymyksiin, mutta sivuuttaa kirjeemme varsinaisen tarkoituksen.
Lisäksi selvitys avaa uusia kysymyksiä, jotka mielestämme vaatisivat lisäkeskustelua. Kaiken kaikkiaan konsulttipalveluiden ostoihin on kulunut noin 17 miljoonaa euroa vuosittain. Osa palveluista on välttämättömiä tai hyvin perusteltuja (tilintarkastus, erilaiset tietotekniikan palvelut, tutkimushankkeiden aineisto- ja analyysipalveluihin liittyvät ostot). Näistä palveluista osa rahoitetaan tutkimushankkeista (täydentävä rahoitus) ja osa perusrahoituksesta. Saamastamme selvityksestä ei käy ilmi, kumpaa rahoitusmuotoa hankinnoissa on käytetty.
Yksi mieleemme nouseva merkittävä lisäkysymys koskee Helsingin innovaatiopalveluita, joka on yksi yliopistokonsernin sisälle perustetuista yhtiöistä, joihin yliopiston hallituksella ei ole suoraa sananvaltaa. Parempi nimi tälle yhtiölle olisi ”tutkimuksen kaupallistamispalvelu”. Näyttäisi siltä, että HY tilaa vuosittain 1,3 miljoonalla eurolla omalta yhtiöiltään palveluita, jotka eivät tuota mitään ainakaan yliopistolle (yhtiö tekee tappiota).
Toinen yritysyhteistyötä edistävä konserniyhtiö, Do Company, tekee puolestaan vajaan miljoonan liikevaihdolla yli satatuhatta euroa tappiota. Yliopisto on tilannut omistamaltaan Do Companylta palveluja vuosien 2017 ja 2023 välisenä aikana 1,6 miljoonalla eurolla. Näiden kahden konserniyhtiön palveluita yliopisto on vuosina 2017–23 ostanut yhteensä noin 7,5 miljoonalla eurolla. Keitä tarkkaan ottaen tällainen kaupallistamispyrkimys palvelee? Summalla olisi esimerkiksi saanut jokaiseen tiedekuntaan yhden uuden professorin.
Toivomme, että yliopiston hallitus voisi arvioida kriittisesti nyt vallitsevia käytäntöjä ja tarvittaessa tehdä päätöksiä niiden muuttamiseksi.
Kunnioittaen yliopistoyhteisön jäsenet,
Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Kauko Komulainen, Juri Mykkänen, Heikki Patomäki
