Johtosääntö 2020: uudistamisen päälinjoja uuteen johtosääntöön

Esitämme nykyisen johtosäännön valtasuhteisiin muutoksia yliopistoyhteisoön eri ryhmien vaikutusvallan vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on yliopistokollegion valtaoikeuksien lisääminen vallan keskittämisen vaikutusten torjumiseksi. Toiseksi katsomme, että tiedekuntaneuvostojen ja yksiköiden asemaa tulee vahvistaa nykyisestään lisäämällä niille päätösasioita erityisesti henkilövalinnoissa. Kaikella tällä tavoitellaan demokratian vahvistamista yliopistossa.

Lisäksi esitämme hyvän työnantajapolitiikan mukaisesti yliopistolaisten urakehitysmahdollisuuksien parantamista. Yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa kollegiaalisuuden periaate on keskeinen. Nykyinen hallinnon eriytyminen yliopistoyhteisön arkitoiminnasta on haitallista kehitystä. Se on omiaan vieraannuttamaan henkilöstöryhmiä toisistaan sekä siten murentamaan yhteisöllisyyttä.

Esitämme joidenkin yksittäisten johtotehtävien osalta selkeitä muutoksia pätevyysvaatimuksiin ja toimenkuvaan. Ehdotamme myös, että työelämäprofessorilta vaaditaan vähintään dosentin pätevyys. On myös perusteltua harkita, tarvitaanko kaikkia nykyisiä johtotehtäviä tai ”työelämäprofessoreita” lainkaan. Katsomme lisäksi, että nykyinen apulaisprofessorin tehtävä (tenure track) ei ole oikeudenmukainen ja ehdotamme sen korvaamista mahdollisuudella yletä yliopistolehtorista professoriksi.

Varsinaisen johtosäännön uudistamisessa esitämme etenemistä kolmella alueella:

1. Yliopistokollegion asemaa tulisi vahvistaa kollegion ponnen (30.05.2016) linjausten mukaisesti (mm. yliopistokollegio hyväksyy talousarvioesityksen).
2. Tiedekuntaneuvoston aseman vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kyseinen näkemys on saanut vahvaa kannatusta yliopistokollegiossa.
3. Muut säännökset, jotka voivat palvella demokratian palauttamista ja kollegiaalisuuden vahvistamista.