Tagged: Tampere3 itsehallinto
-
AuthorPosts
-
Julkisuudessa ei vielä ole esitetty perusteluja, miksi Tampereen yliopiston uusi johtosääntö olisi juuri tuollainen kuin jo tiedossa on, eikä sitä kokonaisuudessaan ole tätä kirjoitettaessa vielä julkaistu (eikä ehkä täysin kirjoitettukaan valmiiksi). Tässä yksi yritys hahmottaa, miksi Tampereen yliopistolaisten vaatimuksia (edes perustuslain edellyttämiä) ei siinä ole “voitu” paremmin ottaa huomioon: taustalla on epäluottamus ja jako tahoihin joille valtaa ei uskalla antaa (yliopistoyhteisö) ja tahoihin joille uskaltaa (perustajatahon valitsemat sekä heidän symppaajansa).
Niukan tiedottamisen mukaan kyseessä on ”paras mahdollinen kompromissi” – mikä tekee selväksi, että yliopistoyhteisön näkemyksen kanssa kilpailee jokin toinen näkemys tai agenda (muutoinhan kaikki perustuslain ja yliopistoyhteisön vaatimukset olisi toteutettu; kompromissi on aina kahden kannan välillä). Emme julkisuudesta tiedä mikä tuo agenda on, mutta kutsun tässä tuon agendan kannattajia Klikiksi.
Ensimmäisen *rehtorin* siirtymäkauden hallitus voi valita miten haluaa, johtosääntö vaikuttaa vasta seuraaviin.
*Hallituksen nimitystoimikunnan* koostumus 3+3 riittää Klikille, jos oletetaan, että perustajatahojen jäsenet (3) ovat kaikki Klikin edustajia, ja kolmesta yoyhteisön edustajasta ainakin yksi TTYläinen tai kenties TaY:lainen on Klikin taskussa. Ei haittaa, kuka puheenjohtaja on, jos äänet menevät 4-2. Konsistorille valittavaksi tulee siis vain hallituslistoja, jotka ovat Klikin mielestä hyväksyttäviä – hallitukset tulevat olemaan Klikkimyönteisiä ja siis yliopistoyhteisöön syvällä epäluottamuksella suhtautuvia. (Luottamusta osoittaisi, että nimitystoimikunnan koostumusta ei säädetä johtosäännöllä etukäteen vaan annetaan uuden yliopiston asiantuntevan konsistorin valita paras, kuten TTY:lläkin nykyään. TTY:llä ei siis selvästikään ole ollut vastaavaa epäluotettavaa tahoa! Mitään muuta selitystä nimitystoimikunnan koostumukselle ei ole kuin syvä epäluottamus uutta yliopistoyhteisöä kohtaan, ja halu antaa perustajatahoille sananvaltaa – kun voidaan! On erityisen tärkeää kumota tämä perustuslain vastaisena).
Konsistori voinee johtosäännön mukaan vain valita nimitystoimikunnan ehdotuksen tai lykätä valintaa, ei tehdä omaa listaa (tätä emme vielä tiedä). Siirtymäkauden hallituksen johtosäännön mahdolliset yritykset sitoa tulevan konsistorin käsiä ovat ristiriidassa sen ainoan mandaatin kanssa: mahdollistaa (ei estää) tulevan konsistorin itse tekemä valinta ensimmäiseksi hallitukseksi.
*Hallituksen* koostumusta sen sijaan ei johtosääntö kirjaa millään lailla, sillä nimitystoimikunnalle halutaan antaa vapaat kädet ehdottaa (äänin 4-2) siihen pelkkiä ulkopuolisia. (Olettaisin että julkisuuteen olisi tuotu, jos yliopistoyhteisön jäseniä taataan hallitukseen. HS:n uutisointi, että kaikki *ovat* ulkopuolisia on sikäli virheellinen, että toki saavat olla yliopistolta vaikka kaikki).
*Konsistorin* saa yliopistoyhteisö valita, joten on ehdottoman tärkeää Klikille, että sen puheenjohtajana on joku oma henkilö, provosti. Jos konsistori keskittyisi vain akateemisiin asioihin, olisi hyväkin (Klikin mielestä) jos yliopistoyhteisö tekisi sen, mutta koska sillä on muodollisesti sananvaltaa Hallituksen, ja sitä kautta Rehtorin ja Provostin valintaan, sen koostumus on optimoitava jatkoa ajatellen.
Riittääkö 8+6+4 Klikin tarpeisiin? Matematiikka taitaa mennä niin (korjatkaa), että TTYltä saataneen 3 professoria, 2-3 keskiryhmän edustajaa, ja 1-2 opiskelijaa. Tällainen vähemmistö riittänee yhden Klikkimyönteisen jäsenen turvaamiseen nimityskomiteaan yliopiston ”edustajana” (mikä riittää kun siellä on kolme perustajatahojen “edustajaa”). Kun nimitystoimikunnalta tulee esityksiä, voidaan vain luottaa, että “tolkun ihmiset” antavat toistuvissa pattitilanteissa periksi, ja lopulta nimitystoimikunnan hallitusehdotuksiin suostutaan. Nykyinen hallitushan jatkaa kunnes saadaan uusi, joten sikäli Klikille käy, että tässä menee pitkäänkin.
Miksi suurempi konsistori nähtiin mahdottomana tai vaarallisena? Konsistorin suhteellista pienuutta voi varmaan perustella jossain määrin aidoilla argumenteilla: TTY:llä on ollut kymmenen, TaY:llä eri tehtäviä hoitanut laajempi kollegio, joten tähän päädyttiin kompromissina. Mutta toki on myös selvää, että pienempää puulaakia Klikin on helpompi junailla.
Miksi tasakolmikanta kelpaa tiedekuntaneuvostoihin, mutta ei konsistoriin? Koska konsistorilla on valtaa hallituksen valinnassa. Professorit ovat helpommin ohjailtavissa (esimerkiksi tieteenalakohtaisiin budjetteihin vaikuttamalla) kuin opiskelijat. Saattaa myös olla, että opiskelijoita pidetään lisäksi lapsina, joille ei voi antaa valtaa aikuisten asioihin, ainakaan tärkeimpiin.
**
Onko puhe Klikistä salaliittoteoriaa? Toivottavasti. Mutta jokin vahva agenda taustalla on, jota ei ole lausuttu julki, mutta joka tekee mahdottomaksi myönnytykset yliopistoyhteisölle.Odotamme perusteluita, mutta toisaalta luulen, että sellaisia ei kuulla, vaan vedotaan ”välttämättömyyteen”, ”tehokkuuteen”, siihen miten se ja se on toiminut TTY:llä, ja miten säätiömuoto edellyttää sitä ja sitä jne. Luulen että vedotaan jopa yliopistodemokratiaan ja itsehallintoon abstraktisti. Testi sille, annetaanko aito perustelu: puhuuko kyseinen seikka lainkaan yo-yhteisön adressin vaatimuksia vastaan? Aito perustelu tuo esiin, että vaikka adressin vaatimukset ovat ymmärrettäviä, niin seikkaa XYZ pidettiin tässä suhteessa painavampana. (Näistä aidoista perusteista tausta-agenda koostuu, nähtäväksi jää vilautetaanko niitä julkisuuteen).
-
AuthorPosts
- You must be logged in to reply to this topic.