1.3.2018 | Miia Halme-Tuomisaari

Think & Do – Helsingin yliopiston uudet lakkovaatteet

Helsingin yliopiston historiallinen lakko 28.2 pysäytti yliopiston toiminnan liki täysin: luentosalit kumisivat tyhjyyttään, kirjastot pysyivät suljettuina, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tentit oli peruttu. Lopputulemana oli voimallinen viesti: me olemme yliopisto; me tuhannet professorit, lehtorit ja tutkijat, jotka teemme niin perustutkimusta, hallintoa kuin opetamme. Ilman meitä ei ole mitään näistä – eikä täten myöskään yliopistoa.

Tämä viesti kantoi väkevänä, kun yliopistokansa kokoontui aamulla mielenilmaisuun Porthanian eteen. Rintamerkit korostivat tilanteen poikkeuksellisuutta, lakkoplakaatit samoin – puhumattakaan megafonin välittämistä rytmikkäistä iskulauseista. Yhteisöllisyys tuntui vahvalta; lämmitti aidosti hyisessä pakkassäässä. Tunnelma oli pettynyt, mutta päättäväinen: tästä ei peräännytä, luulivat Sivistystyönantajat mitä vain!

Sopimattoman kontrastin tunnelmalle loi kadun toisella puolella oleva Tiedekulma, joka – yllättävää kyllä – oli auki normaalisti. Mielenilmauksen alettua Tiedekulman sisällä oli rauhallista: opiskelijat työskentelivät läppäreillään hajasijoitetuilla etäpisteillä, tyylikäs kahvila tarjoili houkuttelevan näköisiä syötäviään. Kehottipa sisääntulon vieressä oleva näyttö saapujaa sanoin: ’Have a lovely week!’

Mikään ei viitannut kadun toisella puolella kiivaana vellovaan mielenilmaukseen. Ei näkynyt iskulauseita, megafoneja – eikä lakkovahteja. Oli kuin Tiedekulma olisi ollut osa kokonaan toista todellisuutta.

Kysyin Tiedekulman ystävällisiltä vastaanottovirkailijoilta, kuka on heidän työnantajansa. He sanoivat sen olevan yritys nimeltä ’Do Company’, mikäli oikein ymmärsin. Toisin sanoen Tiedekulman henkilökunta ei kuulu sopimustensa puolesta yliopistoyhteisöön – mikä luonnollisesti selittää sen, mikseivät he olleet lakossa.

Mutta kai henkilökunta sentään tiesi, miksi tutkijat professoreita myöten lakkoilivat? Nuoret vastaanottohenkilöt vaikuttivat epäröiviltä – heillä ei tuntunut olevan asiasta selkeää käsitystä. Heidän mukaansa työnantaja ei oikeastaan ollut kertonut heille asiasta. Syntyi käsitys, etteivät vastaanottohenkilöt oikeastaan kokeneet lakon liittyvän heihin itseensä juuri mitenkään.

Tiedekulman symbolinen merkitys ei ole tässä työtaistelussa vähäinen: juhlavat tilat haluttiin luoda Helsingin yliopiston tutkimuksen näyttämöksi. Hallintorakennuksen mittavan remontin jälkeen tilat avattiin suurin seremonioin ja nyt Tiedekulman tapahtumaposterit koristavat näyttävästi myös Helsingin yliopiston nimeä kantavan metroaseman käytäviä – alleviivaten sitä, että paikka kuuluu tieteelle ja tutkimukselle.

Kriittinen tarkkailija löytää merkittävää symboliikkaa siitä, että Tiedekulman kolme ylempää kerrosta kuuluu maan juhlituimmalle innovaatioyritykselle Reaktorille. Tästä voimme tulkita, että nykyisellään yliopisto mahtuu parhaimmillaankin juuri ja juuri yritysmaailman puristuksen ja maan raon väliin.

Kenties tässä kohtaa on soveliasta mainita myös se, että Tiedekulman avajaisissa juhli pitkälti yliopistoyhteisön ulkopuolinen ’pöhinäyhteisö’ – kutsua ilman jääneet tutkijat laitettiin odottamaan ulkopuolelle kutsuvierastilaisuuden loppumista. Työnantajapuolen uskon juhlaan mahtuneen.

Tiedekulman estetiikka viestii hyvin, mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa: kevyitä työtilaratkaisuita, jotka sopivat hyvin nopeaan brainstormauksiin ja interaktiiviseen ideoiden pallotteluun – ’thinking’ – ja vieläkin paremmin tekemiseen – ’doing’. Nämä sloganit löytyvät luontevasti myös nimiparista Think Company (yhtiö, joka esittäytyy Helsingin yliopiston ‘yrittäjyysyhteisönä’) ja Do Company (yhtiö, joka toimii Helsingin yliopiston palveluntuottajasopimuksella, ja jonka palkkalistoilla Tiedekulman asiakaspalvelun työntekijät ovat).

Nämä sloganit summaavat hyvin vision, joka yliopistojohdolta välittyy Uudesta Yliopistosta – siitä innovatiivisesta tutkimustehtaasta, joka tuottaa ketterän strategisesti yritysmaailman ja päättävien tarpeita vastaavaa, talouskasvupotentiaalia tukevia täsmäratkaisuja ennalta määritettyihin ongelmiin.

Poissa on tila hiljaiselle pohdinnalle, keskittyneelle analyysille, hitaalle kirjoittamiselle, päämäärättömälle ajatusten vaeltelulle. Kaikelle sille, joka tutkimuksesta tekee sekä hidasta, kallista että ulkoisesti vaatimatonta – tutkimusta.

Kun tähän yhtälöön liitetään työnantajapuolen ajama jatkuvasti vahvistuva hierarkkinen johtaminen alipalkattuine pätkäsuhteineen, syntyy epämiellyttävä kuva ’brändistä’ nimeltä ’yliopisto’, joka tuottaa ’tuotetta’ nimeltä ’tutkimus’ – ja kuten minkä tahansa brändin kohdalla varsinainen tuottaminen voidaan ulkoistaa kasvottomille alihankkijoille, jotka laitetaan kilpailemaan loputtomasti keskenään. Ja lopulta brändätyt tuotteet tarjoillaan kuluttajille standardoiduissa paketeissa ja kiiltävissä puitteissa.

Ja juuri tämän vuoksi se, että Tiedekulma oli eilen auki muun henkilökunnan lakkoillessa on syvästi sopimatonta. Tämä ikään kuin huusi pakkasessa värjöitteleville lakkolaisille, ilkkuen: Uusi yliopisto ei tarvitse henkilökuntaansa eikä tiede tekijöitään – brändätty tuote nimeltä ’tutkimus’ elää kyllä ilman tutkijoita ja yliopistoyhteisöäkin!

Ja juuri tämän vuoksi – itse koen – yliopistoyhteisö viime kädessä lakkoilee. Ei prosenttimääräisten palkankorotusten tai muunkaan materiaalisuuden vuoksi. Lakko tuntuu äärimmäiseltä keinolta yrittää saada johtopositioihin poteroituneita jäseniään tulemaan takaisin järkiinsä. Muistuttaa heitä siitä, että ilman tutkijoita ja yhteisöä ei ole tutkimusta – siis ’tuotetta’ – ei opetusta, eikä täten myöskään yliopistoa.

Miia Halme-Tuomisaari

Miia Halme-Tuomisaari on Sosiaali-ja kulttuuriantropologian yliopistolehtori Helsingin yliopistossa ja kansainvälisen oikeuden dosentti Turun yliopistossa

2.3. Yliopistokäänne: Helsinki Think Companyn ja Tiedekulman markkinointiosaston vaatimuksesta 
olemme muuttaneet seuraavan epätäsmällisen ilmaisun uuteen muotoon: "Nämä sloganit löytyvät 
luontevasti myös Tiedekulman englanninkielisestä nimestä: Helsinki Think Company – 
jota siis pyörittää yritys nimeltä ’Do Company’." Alkuperäinen ilmaisu sisälsi asiavirheen, jota 
pahoittelemme. Uusi muotoilu menee näin: "Nämä sloganit löytyvät luontevasti myös nimiparista 
Think Company (yhtiö, joka esittäytyy Helsingin yliopiston 'yrittäjyysyhteisönä') ja Do Company 
(yhtiö, joka toimii Helsingin yliopiston palveluntuottajasopimuksella, ja jonka palkkalistoilla 
Tiedekulman asiakaspalvelun työntekijät ovat)."