Professoriehdokkaiden vastaukset Helsingin yliopistoa ja sen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin

19.11.2017 | Heikki Patomäki

Professoriehdokkaiden vastaukset Helsingin yliopistoa ja sen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin

Viikonloppuna 18.-19.11. toteutetun kyselyn kysymykset löytyvät paitsi tämän dokumentin lopusta niin myös täältä. Ehdokkaiden järjestys akselilla ‘nykylinjan kannattaja’ vs ‘muutos kohti vapaampaa ja demokraattisempaa sivistysyliopistoa’ näyttäisi olevan: Hiidenmaa, Björkroth, Saksela, Kulmala ja Kekkonen.

Kysymykset koskivat: 1) yliopistodemokratiaa ja sen tulevaisuutta, 2) ”Ison pyörän” nimellä tunnettua juuri voimaan astunutta opetusjärjestelmää, 3) siirtymistä matriisiorganisaatioon, 4) sopeutumista rahoitusleikkauksiin ja 5) asennetta Jukka Kolan jatkokauteen HY-rehtorina. Ehdokkaiden vastaukset on tiivistetty taulukkoon 1.

 

Taulukko 1: Ehdokkaiden vastaukset kysymysvaihtoehtoihin

 

1. Demokratia 2. Iso pyörä 3. YPA 4. Sopeutus 5. Jatkokausi
Kekkonen e c-e c-e d/e d
Hiidenmaa c b c c/d
Björkroth c c c c
Saksela c/d c c c
Kulmala e b-e c-d d

 

Kysymykset ja vastaukset oli muotoiltu siten, että varsinkin vastaukset a) ja b) mukailevat läheisesti nykyjohdon edustamaa virallista linjaa, kun taas varsinkin vastaukset d) ja e) heijastavat yliopistokäänteen piirissä usein esitettyjä arvioita, ja vastaus c) on jossakin näiden välillä. Kunkin vastauksen kieli mukailee myös erilaisten vallitsevien ajattelutapojen terminologiaa ja logiikkaa.

Silti ehdokkaat eivät välttämättä aina tunnista itseään mistään yhdestä lokerosta, koska eri elementtejä on myös mahdollista yhdistellä. Kysymykset eivät välttämättä muodosta yksiselitteistä jatkumoa, koska osa niistä voidaan ymmärtää myös toisiaan täydentäviksi. Lisäksi yhteiskuntatutkijalle on selvää, että neutraalia tapaa muotoilla kysymyksiä ei ole. Mikä tahansa kysymys ennakko-olettaa monia asioita. Jokainen kysymys ja jokainen vastausmahdollisuus kehystää asioita tietyllä tavalla. Siksi on tärkeää antaa vastaajille mahdollisuus kommentoida kysymyksiä tai täsmentää omia vastauksiaan. Tässä alla vastaajien täsmennykset (olen korjannut oikeinkirjoitusvirheitä, mutta muuten vain kopioinut ja liimannut).

 

Taulukko 2: Ehdokkaiden kommentit kysymyksiin ja selvennykset

 

Kekkonen Kiitän kysymyksistä, joista kaikkiin vastaaminen ei ollut helppoa. Kysymykseen demokratiasta: Hallituksen tulee toimia siten, että rehtori lähtee edistämään yliopistolain tarkistamista erityisesti johtamisjärjestelmään liittyen. Maan johtava yliopisto ottakoon proaktiivisen roolin tässä asiassa. Isosta pyörästä: En tunne kaikkien alojen tilannetta riittävän hyvin, mutta on selvää, että uudistuksen valmistelu on ollut tasoltaan heikkoa. Uudistuksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Kaikkien uudistusten lähtökohdan pitäisi olla sellainen, että hyvin toimivat järjestelmät säilytetään ja muutokset keskitetään ongelmakohtiin.  Erityisesti kannan huolto oppiaineiden aseman heikentämisestä. Iso pyörä hankkeessa ei ole otettu huomioon tiedekuntien ja tieteenalojen erilaisuutta. Kaiken puristaminen samaan muottiin on minusta väärää politiikkaa. YPA:sta: Matriisiorganisaation idea liittyy suurten vallan keskittämiseen (aina) entistä suuremmille yksiköille. Trendi on pysäytettävä. Yliopistoyhteisö toimii parhaiten, kun lähihallinto toimii tiedekunnissa ja perustyötä tekevissä yksiköissä. Sopeutuksesta: On syytä alleviivata, että 2016 leikkaukset eivät olleet toteutetun suuruisina pakon sanelemia eivätkä ainoa vaihtoehto. Emme voi ulkoistaa ”syyllisyyttä” yksin maan hallitukselle. Leikkaukset toteutetun suuruisina olivat tietoinen valinta. Lisäksi itse prosessi vietiin läpi todella ammattitaidottomasti, johon mm. Sue Scottiin raportissa kiinnitetään aiheellisesti huomiota. Johto yritti varmasti parhaansa, mutta epäonnistui pahasti yliopistomme taloudellisten etujen puolustamisessa. Kolan jatkokaudesta: Minusta me olemme vedenjakajalla: joko hyväksymme nykyisen linjan jatkamisen tai vaadimme muutosta. Minä kannatan muutoista: käännettä demokratian ja kollegiaalisuuden suuntaan. Tulen kannattamaan sellaista ehdokasta, joka haluaa edistää näitä tavoitteita. Ja toivon ja uskon, että rehtorin tehtävää hakee myös sellaisia ehdokkaita.

 

Hiidenmaa Kysymykset ovat monin tavoin vaikeasti laadittuja, koska ne sisältävät ennakko- oletuksia, mutta silti yritän. Kysymykseen demokratiasta: Johtosääntö on käsittelyssä jo nykyisen hallituksen viimeisessä kokouksessa joulukuussa, ja se sisältää käsittääkseni korjauksia moniin epäkohtiin. Katsoisin asiaa uudelleen sen jälkeen, kun näen, millainen on uudistuksen tulos. Yliopistolain avaaminen on iso tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, ja sitä pitää tarkastella omana kokonaisuutenaan. Isosta pyörästä: Koulutusohjelmissa ja niiden toteuttamisessa on isoja eroja tiedekunnittain. Tiedekunnilla ja ohjelmilla on ollut paljon vapautta sisältöjen rakentamisessa. Ei ole yhtä vastausta. Seurata pitää ja korjata. YPA:sta: Matriisiorganisaatio ei toimi. Mutta ei toimi täysi hajautuskaan. Pitäisi katsoa hybridimallia. On toimintoja, joissa matriisi kuitenkin on toimiva. Ei siis pidä isolla luudalla lakaista vaan arvioida toiminnoittain. Kirjasto, tilahallinto ja it ovat käsittääkseni hyviä esimerkkejä keskitetyistä palveluista. Koulutussuunnittelijoita ja opintoneuvojia tarvitaan koulutusohjelmissa enemmän, ja nimenomaan ohjelmittain. Viestinnän ongelmat eivät ehkä johdu keskitetystä hallinnosta vaan resurssien suuntaamisesta ja toimintojen priorisoinnista. Ei siis yksiselitteistä vastausta kysymykseen. Sopeutuksesta: Tosin Turku sopii huonosti malliksi, kun siellä ratkaisujen lähtökohtana oli yliopistofuusio, joka ohjasi toimintaa vuosikausia. Kolan jatkokaudesta: En ota kantaa henkilöihin tässä. Linjoista pitää keskustella. Monia asioita olisi voitu tehdä myös tiedekuntatasolla, koulutusohjelmissa ja laitoksissa toisin.

 

Björkroth Monessa kysymyksessäsi löydän c väittämän omakseni mutta joissakin kysymyksissä on annetuissa vastausvaihtoehdoissa mielestäni aika mustavalkoinen arvolataus tai ei sellaista vastausta, jonka haluaisin antaa. Jo eilen meitä haastateltaessa vastasin, että olen valmis keskustelemaan tehdyistä päätöksistä ja johtamisjärjestelmästä mutta minulla ei ole tarvetta asettaa kritiikkiäni rehtorille, vararehtoreille, dekaaneille yksilöidysti kenellekään.

 

Saksela Johtosääntö mielestäni kaipaa ”kautta linjan demokratiaa lisääviä muutoksia”, mutta vierastan kohta d:n ilmaisua sen ”perusteellisesta uusimisesta”. Isosta pyörästä: Lähinnä c, mutta ”näyttää epäonnistuvan” liian vahva ilmaisu, etenkin kun iso pyörä ei lääkiksen perspektiivistä ole vielä tullut minulle läheisesti tutuksi”. Sopeutuksesta (ei vastausta): ”Vastausvaihtoehdoissa sekoitetaan säästöjen ja irtisanomisten oikea mittaluokka, Turun ratkaisut, sekä tapa jolla irtisanomiset toteutettiin siten, että vastaaminen käy mahdottomaksi.” Kolan uudelleen valinnasta: Hallituksen vaali on paljon enemmän kuin ”eräänlainen rehtorin valitsijamiesvaali” ja seuraavan rehtorin nimestä on turha spekuloida ennen kuin tiedämme ketkä hakevat, mutta valittakoon silti c, sillä kaikki muut vaihtoehdot osoittaisivat mielestäni puutteellista harkintakykyä.

 

Kulmala Kysymykseen demokratiasta: Yliopistolakia on syytä uudistaa Yliopistokollegion ponnen mukaisesti. Uudistuksessa on syytä ottaa huomioon saadut kokemukset. Nykyisen top-down systeemin lisäksi on mukaan saatava toimiva bottom-up systeemi. Mielestäni tehokas johtaminen on mahdollista yhdistää demokratiaan ja pitkäjänteisesti mahdollista vain yhteisön tuella. Isosta pyörästä: Joillakin aloilla ja paikoissa riittää b, joissakin tarvitaan c tai d, ja koska on epäselvyyttä, myös e vaihtoehtoa kannattaa pitää mielessä. Niillä aloilla, joissa homma on saatu toimimaan, ei ole tarvetta tehdä taas uutta työtä eli voidaan mennä b-vaihtoehdolla. Mutta jos homma ei toimi – eikä lähitulevaisuudessa näytäkään toimivan – tarvitaan selkeää uudelleen ajattelua ja toimintaa. YPA:sta: Joissakin tapauksissa matriisiorganisaatio toimii. Se voisi toimia paremminkin, jos sillä olisi todellista valtaa. Oleellista on, että tällä hetkellä vaara monikertaisesta työstä on suuri ja todennäköinen. Professorit ja muut tutkijaopettajat joutuvat tekemään kaiken tukityön myös itse ja se sitten tehdään erikseen “virallisesti”. Näin tapahtuu, koska lähitukea ei ole jäljellä. Tähän tarvitaan selkeä muutos. Sopeutuksesta: d muuten, mutta Turun malli ei sovi esimerkiksi. Vastaavassa kriisitilanteessa pitää käyttää koko yliopistoyhteisön osaamista, verkostoja ja näkemystä siitä selviämiseksi. Vain koko yhteisö – professorit, keskiryhmät, opiskelijat – yhdessä saavat Yliopistomme arvostuksen ja sitä kautta rahoituksen kuntoon. Kolan jatkokaudesta: Hallituksen tulee johtaa koko yliopistoa. Rehtori – on hän kuka hyvänsä – toteuttaa hallituksen tahtoa. Hallituksella on hyvä olla näkemys ja tarvittava kokemus siitä miten Yliopistomme saadaan uuteen nousuun. Miten palautetaan luottamus koko yhteisössä. Mikäli olen hallituksessa, panostan siihen, että hallitus osoittaa selkeästi luottavansa yliopistoyhteisöön. Rehtorin valinta, vaikkakin tärkeä tehtävä, ei ole hallituksen tärkein tehtävä. Rehtoriksi valitaan pätevin henkilö ja joka noudattaa parhaiten hallituksen linjauksia.

 

Täsmennyksistä ja varauksista huolimatta ideana kuitenkin on ollut muotoilla vastausvaihtoehdot mahdollisimman pitkälti niin, että ne edustaisivat jatkumoa alkaen nyt noudatetusta linjasta päätyen yliopistokäänteen ja monien muiden kriitikoiden muutosvaatimuksiin.

Vastaukset voidaan tämän mukaisesti myös pisteyttää ja pisteet laskea yhteen, esimerkiksi siten, että vastauksesta a) saa viisi pistettä ja vastauksesta e) yhden pisteen. Kun ehdokas on antanut useampia vastauksia, olen laskenut keskiarvon. Näin ehdokkaita voitaisiin luonnehtia vastausten ja saadun pistemäärän mukaan esimerkiksi tähän tyyliin:

 

20-25 pistettä                    NYKYLINJAAN SITOUTUNUT EHDOKAS

 

15-20 pistettä                     NYKYLINJAN VARAUKSELLINEN KANNATTAJA, JOKA HALUAA TEHDÄ JOITAKIN KORJAUSLIIKKEITÄ

 

10-15 pistettä                     NYKYLINJAA KRIITTISESTI ARVIOIVA EHDOKAS, JOKA HALUAA MYÖS JOITAKIN MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA

 

5-10 pistettä                       EHDOKAS, JOKA SELKEÄSTI HAKEE MUUTOSTA NYKYLINJAAN

 

Koska ainoastaan Kekkonen vastasi kaikkiin kysymyksiin, joudun tekemään oletuksia siitä, mikä kunkin vastaus yhteen puuttuvaan kysymykseen olisi. Politiikan tutkimuksessa tunnetaan niin sanottu mediaaniäänestäjän teoreema, jonka mukaan ehdokkaiden ohjelmilla on monesti taipumusta konvergoitua kussakin historiallisessa tilanteessa vallitsevaan poliittiseen keskustaan. Toinen vastaava yleistävä väite kumpuaa ns. Overtonin ikkunasta ja se kertoo, että politiikka koskee myös sitä, mikä on kulloinkin vallitseva tulkinta politiikan vaihtoehdoista akselilla ”mahdoton – uskottava – hyväksyttävä – nyt vallitseva”. Kysymysvaihtoehdot heijastelevat tässä suhteessa sitä todellisuutta, mikä on luotu vuoden 2009 yliopistolain ja muiden muutosten myötä. Ehdokkaiden voidaan olettaa ainakin jossain määrin tasapainoilevan mm. vallitsevien valtasuhteiden ja yliopistolaisten näkemysten välillä. Näiden arvioiden perusteella uskaltaudun olettamaan, että puuttuva vastaus olisi yleensä lähinnä c). Pieni vaihtelu tässä suhteessa ei muuttaisi ehdokkaiden järjestystä.

 

Taulukko 3: Ehdokkaan linja pistemäärän perusteella

 

Kekkonen 8,5  

Ehdokas, joka selkeästi hakee muutosta nykylinjaan

Hiidenmaa 16,5  

Nykylinjan varauksellinen kannattaja, joka haluaa tehdä joitakin korjausliikkeitä

Björkroth n.15  

Nykylinjan varauksellinen kannattaja, joka haluaa tehdä joitakin korjausliikkeitä (vastaukset epätäsmällisiä)

Saksela 14,5  

Nykylinjaa kriittisesti arvioiva ehdokas, joka haluaa myös ainakin joitakin merkittäviä muutoksia, erityisesti yliopistodemokratiaan.

Kulmala 11  

Nykylinjaa kriittisesti arvioiva ehdokas, joka haluaa useampia merkittäviä muutoksia.

 

 

Viisi lyhyttä kysymystä ehdokkaille HY:n hallitukseen

 

  1. Yliopistossa on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana siirrytty hierarkkiseen, johtajavaltaiseen hallintomalliin. Mielestäni:

(a) vallan keskittämistä rehtorille ja muille johtajille pitää edelleen lisätä

(b) nykyinen malli on hyvä

(c) tarvitaan joitakin korjausliikkeitä, jotta yliopistoyhteisö saisi äänensä paremmin kuuluviin

(d) johtosääntö on uusittava perusteellisesti siten, että yliopistodemokratiaa vahvistetaan kautta linjan

(e) kuten d), mutta lisäksi tarvitaan myös uusi yliopistolaki, koska keskeisten valtaelinten suhteista on säädetty vuoden 2009 yliopistolaissa

 

  1. Helsingin yliopiston tutkinnot ovat uudistuneet 1.8.2017 alkaen. Tutkintoja muokattiin ns. Iso pyörä –projektin tavoitteiden mukaisesti. Isossa pyörässä Helsingin yliopiston tiedekuntien nykyiset tutkintorakenteet on muutettu monitieteisiksi kokonaisuuksiksi, koulutusohjelmiksi. Vastaavasti oppiaineiden asema yliopistolla on entisestään heikentynyt. Mielestäni:

(a) Uudet koulutusohjelmat toteuttavat tavoitteensa hyvin eli lisäävät opetuksen osaamis- ja ilmiöperustaisuutta, helpottavat hakukohteiden valintaa yliopistoon haettaessa, lisäävät Helsingin yliopiston houkuttelevuutta ja parantavat työllistyvyyttä.

(b) Uudet koulutusohjelmat toteuttavat tavoitteensa kohtuullisen hyvin, mutta parantamisen varaa on ja kehitystä pitää seurata.

(c) Monitieteiset koulutusohjelmat puolustavat paikkaansa joillakin aloilla, mutta näyttäisivät epäonnistuvan monilla muilla aloilla. Uudistus on pikemminkin vähentänyt Helsingin yliopiston houkuttelevuutta, ja riskinä on myös se, että oppimisesta tulee aiempaa pinnallisempaa.

(d) Kandiohjelmien ”laaja-alaisuus” ja selkeä kandi- ja maisteriohjelmien toisistaan erottaminen tarkoittavat todennäköisesti, että opiskelijoiden tiedot ja taidot tulevat jäämään vajavaisiksi kaikilla aloilla, mikä tulee näkymään mm. opinnäytetöiden tasossa. Kehno oppiminen ei myöskään edistä työllistävyyttä. Ison Pyörän vaikutukset pitää selvittää perusteellisesti ja kriittisesti.

(e) ”Iso Pyörä” on ollut huonosti toteutettu projekti, jonka tavoitteissa ei ole ollut juurikaan järkeä. Toimet tilanteen korjaamiseksi tulee käynnistää heti. Tulevaisuudessa oppiaineiden pitää ensisijaisesti vastata koulutuksen järjestämisestä, vaikka monitieteisiä kokonaisuuksia ja integroivaa tietoa tarvitaan myöskin.

 

  1. Helsingin yliopistossa on siirrytty niin sanottuun matriisi-organisaatioon, jonka mukaisesti hallintohenkilökunta on siirretty pois laitoksilta ja tiedekunnista ja keskitetty ”yliopistopalvelut” nimellä tunnettuun kokonaisuuteen. Mielestäni:

a) Tämä muutos on ollut vallitsevissa olosuhteissa järkevä (tai jopa välttämätön). Matriisi-organisaatio on tehokas ja toimiva hallintomalli myös yliopistoille.

b) Matriisiorganisaatio näyttäisi toteuttavan tavoitteensa kohtuullisen hyvin, mutta parantamisen varaa on ja kehitystä pitää seurata.

c) Matriisiorganisaatio voi ehkä toimia joissakin yliopiston osissa, mutta uskon kuitenkin, että tutkijaopettajat tarvitsevat fyysisesti läsnä olevaa hallintohenkilökuntaa päivittäisessä työssään.

d) Muutos matriisiorganisaatioon näyttäisi johtaneen moniin sekaannuksiin, arkityön vaikeutumiseen ja hallinnollisten tehtävien edelleen kasautumiseen tutkijaopettajille. Matriisi-organisaation vaikutukset pitää selvittää perusteellisesti ja kriittisesti.

e) Siirtyminen matriisi-organisaatioon on ollut huonosti toteutettu projekti, joka on perustunut liike-elämältä lainattuihin ja käytännössä usein epäonnistuneisiin malleihin. Toimet tilanteen korjaamiseksi tulee käynnistää heti. Tulevaisuudessa hallintohenkilökunnan pitää olla integroitunut osa yliopistoyhteisöä. Hallintohenkilökunnan tulee tukea tutkijaopettajien varsinaisten tehtävien toteuttamista (tutkimus ja opetus).

 

  1. Pääministeri Sipilän hallitus päätti merkittävistä leikkauksista vuonna 2015. Yliopiston piti sopeutua huonontuneeseen taloustilanteeseen tavalla tai toisella. Helsingin yliopiston tulos on ollut 2010-luvulla ylijäämäinen, mikä ei riitä poistamaan sopeuttamistarvetta. Yliopistojen välillä on kuitenkin ollut eroja sopeutumisstrategiassa. Esimerkiksi Turun yliopistossa päätettiin, että irtisanomisiin ei ryhdytä. Mielestäni:

a) Helsingin yliopiston johto on toteuttanut välttämättömän sopeutuksen nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

b) Välttämätön sopeutus on toteutettu yleisesti ottaen tehokkaasti ja hyvin, mutta prosessin joitakin yksittäisiä vaiheita olisi voinut pehmentää, ja joissakin yksittäistapauksissa on saattanut tapahtua epäoikeudenmukaista kohtelua.

c) Prosessi olisi voitu toteuttaa pehmeämmin ja yliopistolaisia paremmin kunnioittaen. Irtisanomiset olivat jonkin verran ylimitoitettuja ja olisi ollut järkevää antaa tuloksen kääntyä miinukselle ainakin väliaikaisesti.

d) Helsingin yliopiston olisi pitänyt pohtia vaihtoehtoisia sopeutumismalleja ja antaa yliopistoyhteisön äänen kuulua kun valintaa eri mallien välillä olisi tehty. Olisimme varmasti voineet oppia Turun yliopiston mallista.

e) Sopeutuminen toteutettiin erittäin huonosti ja yliopistolle levisi irtisanomisten vuoksi pelon ilmapiiri, joka on edelleen lisännyt yliopistomme johtajavaltaisuutta. Irtisanomisilta olisi pitänyt välttyä kokonaan tai lähes kokonaan. Vuoden 2016 kokemukset ovat vahva argumentti yliopistodemokratian lisäämisen puolesta.

 

  1. Hallitusvaali on käytännössä myös eräänlainen ”valitsijamiesvaali” siinä mielessä, että uusi hallitus päättää rehtorin valinnasta. Monet viime vuosina toteutuneista muutoksista ovat henkilöityneet rehtori Jukka Kolaan, joka on julkisesti ilmoittanut hakevansa jatkokautta ja pyrkivänsä jatkamaan aloittamiaan muutosprosesseja. Mielestäni:

a) Jukka Kola tulisi valita jatkokaudelle.

b) Rehtorin valinta riippuu lopullisesta hakijalistasta ja täyttöprosessin aikana esiin tulevista seikoista, mutta kannatan lähtökohtaisesti Jukka Kolan jatkokautta.

c) Rehtorin valinta riippuu lopullisesta hakijalistasta ja täyttöprosessin aikana esiin tulevista seikoista. Olen valmis harkitsemaan jatkokauden antamista Jukka Kolalle.

d) Pidän Jukka Kolan uudelleenvalintaa epätodennäköisenä, ja olen valmis tukemaan sitä vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

e) En missään olosuhteissa kannata jatkokauden myöntämistä Jukka Kolalle.

 

 

By | 2018-02-10T10:45:21+00:00 November 19th, 2017|

About the Author: