10.2.2018 | Arto Laitinen
Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallituksen “johtosääntö” on vain tahroja paperilla vailla merkitystä?
Minkä tahansa hallintoelimen legitimiteetti riippuu siitä, onko se päässyt valtaan oikeiden menettelytapojen mukaisesti (input- tai panos-legitimiteetti), sekä siitä, miten se valtaansa käyttää ja millaista jälkeä saa aikaan (output- tai tuotos-legitimiteetti).
Jokin elin on legitiimi Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus vain jos Tampereen teknisen yliopiston (TTY) ja Tampereen yliopiston (TaY) hallitukset ovat sen nimittäneet. TTY:n osalta näin selvästi on, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan TaY:n hallitus teki oman päätöksensä OKM:n poikkeuksellisen painostuksen alaisena. Siirtymäkauden hallituksen input-legitimiteetti ei siis ole kiistaton. Pakotettuna tehdyt päätökset eivät ole samaan tapaan sitovia ja velvoittavia kuin vapaasti tehdyt päätökset. Ei ole siirtymäkauden hallituksen oma vika, että OKM painosti TaY:n hallitusta tekemään tämän päätöksen, mutta siitä huolimatta siirtymäkauden hallituksen legitimiteetti kärsii siitä. Jos olisin siirtymäkauden hallituksen jäsen, olisin vihainen OKM:lle. Prosessivirheen seurauksena hallituksella on lähtökohtainen legitimaatiovaje.
OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi Aamulehden haastattelussa: ”Jos on ollut prosessivirheitä, niin käytetään nyt aika siihen, että saadaan johtosääntö, jolla päästään eteenpäin”. En tiedä viittasiko Lehikoisen tässä OKM:n painostukseen prosessivirheenä vai johonkin muuhun virheeseen (kuten siihen, että alkuperäiseen aiesopimukseen sisältynyttä menettelyä johtosäännön valmisteluksi ei noudatettu, se unohtui prosessin välillä keskeydyttyä). Joka tapauksessa prosessivirheitä siirtymäkauden hallituksen nimityksessä voi yrittää kompensoida tekemällä kahta parempaa jälkeä, jotta legitiimisyyttä saa kohennettua.
Siirtymäkauden hallitus voi itse yhä vaikuttaa omaan legitimiteettinsä: se voi päättää ottaako se TaY:n henkilöstön ja opiskelijoiden kannat huomioon vai ei. Legitimiteettiä syntyy siitä, että päätöksenteko on läpinäkyvää, että hallitus itsehallinnon mukaisesti tarjoaa yliopistoyhteisölle reilun mahdollisuuden tulla kuulluksi, ja että tehdyt päätökset ovat sisällöltään niiden hyväksyttävissä, joita se koskee. (Minimivaatimuksena on tietysti että noudatetaan perustuslakia ja muita lakeja). Tässä tapauksessa siirtymäkauden hallitukselle luovutettua adressia, tai palautetilaisuudessa kuultuja kriittisiä kommentteja ei voi sivuuttaa. Adressi sai yli 3000 allekirjoitusta kahdessa päivässä. Puolet TaY:n henkilöstöstä allekirjoitti sen. (TTY:n rehtori Mika Hannula Ylen Ykkösaamussa yritti vedota henkilöstön työtyytyväisyyteen eräänä tuotoslegitimiteetin indikaattorina. Erot eri yliopistojen työtyytyväisyydessä ovat tosiasiassa pieniä, mutta nykyisellä siirtymäkauden hallituksella on suuri mahdollisuus pudottaa TaY:n henkilöstön työtyytyväisyyttä rajusti yhdellä ainoalla päätöksellä).
Koska hallitus aloitti kyseenalaisen panoslegitimiteetin kanssa (ilman omaa syytään), sillä on tavallista suurempi paine ansaita asemansa tekemällä yliopistoyhteisön hyväksyttävissä olevia päätöksiä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
On selvää, että siirtymäkauden hallituksen mandaatti rajoittuu vain aivan välttämättömien asioiden päättämiseen. Uudelle yliopistolle pitää saada ensimmäinen konsistori ja sen nimittämä hallitus.
Mitä sitten pitäisi ajatella yrityksistä sisällyttää uuteen johtosääntöön muuta? On perusteltua otaksua, että ne voi sivuuttaa epäkelpoina yrityksinä, joita ei tarvitse huomioida millään lailla. Vaikka Tampereen kaupunginvaltuusto päättäisi nostaa Turun veroprosenttia, se ei voi sitä tehdä – sillä ei ole valtaa kyseiseen asiaan. Jos professori menee kauppaan ja ostaa tietokoneen yliopistolle, niin yliopisto on ostanut tietokoneen. Mutta jos professori menee kauppaan ja varastaa tietokoneen, niin yliopisto ei ole varastanut tietokonetta, vaan kyseinen henkilö: hänellä ei ole mandaattia varastaa yliopiston nimissä. Urheilukilpailuissa yliastuttuja hyppyjä ei huomioida: jossain mielessä kyse oli hypystä, mutta ei onnistuneesta, mitattavasta hypystä, jolla olisi väliä.
Samaan tapaan tulee jättää noteeraamatta kaikki asiaankuulumaton teksti siirtymäkauden hallituksen johtosäännössä. Sillä ei kerta kaikkiaan ole valtuuksia säätää yliopiston toimintaa muilta osin, sen enempää kuin Tampereen kaupunginvaltuustolla on valtaa nostaa Turun veroprosenttia. Tampereen kaupunginvaltuuston kirjattu päätös nostaa Turun veroprosenttia olisi vain tahroja paperilla vailla merkitystä.
Sanoisin, että muita kuin siirtymän kannalta välttämättömiä asioita koskevaa johtosääntöä ei voi olla olemassa ennen kuin konsistorin valitsema ensimmäinen hallitus sellaisen säätää. Yritykset tehdä toisin ovat merkityksettömiä, pelkkiä yliastuttuja hyppyjä.
Vaaleilla valitulla konsistorilla tulee olemaan täysi valta toimia yliopistoyhteisön itsehallinnon edustajana ja ensimmäisen hallituksen valitsijana, vaikka siirtymäkauden hallitus yrittäisikin rajoittaa sitä eri tavoin johtosäännössä.
Arto Laitinen
Yhteiskuntafilosofian professori, Tampereen yliopisto
