Yliopistolaki vaatii korjaamista

2.12.2019 | Ari-Elmeri Hyvönen, Ilona Taubert, Jukka Kekkonen

Yliopistolaki vaatii korjaamista

Yliopistoyhteisöt ovat oireilleet hierarkkisten johtamistapojen kanssa, ja osa nuorista tutkijoista harkitsee alanvaihtoa. [Tämä mielipide julkaistiin Aamulehdessä 1.12.2019]

Tampereen uuden yliopiston tie on ollut kivinen. Viimeksi marraskuun alussa suuri joukko henkilöstöjärjestöjä ja ylioppilaskunta vetosivatkin yliopiston hallitukseen tilanteen ratkaisemaksi.

Yliopiston johto ja sen perustajat voisivat korjata tilanteen nopeastikin, jos tahtoa löytyy. Toisaalta Tampereen tapahtumat ovat myös oire laajemmista yliopistokentän ongelmista, jotka palautuvat vuonna 2010 voimaan tulleeseen yliopistolakiin. Yliopistoja myllännyt laki toi mukanaan hallintojärjestelmän, joka perustuu vallan keskittymiseen. Tämä on ajanut ahtaalle kaikkien yliopistojen tärkeimmän voimavaran – sen osaavan ja korkeasti koulutetun henkilöstön. Yliopistodemokratian laatu ja kattavuus ovat kaventuneet. Lain seuraukset nähdään nyt Tampereella, jossa henkilöstö on laajasti kokenut tulleensa sivuutetuksi uudessa yliopistossa.

Jo yliopistolain säätämisvaiheessa monet oikeustietelijät esittivät huolensa lain sisällöstä ja sen vaikutuksista. Kritiikkiä ei otettu kunnolla huomioon laissa, ja lain valmisteluprosessin on jälkikäteen todettu olleen hätäinen ja poliittisesti yksipuolinen.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin on selvää, että laki epäonnistui pahasti. Yliopistoyhteisöt ovat oireilleet hierarkkisten johtamistapojen kanssa, ja merkittävä määrä nuoria tutkijoita harkitsee alanvaihtoa. Yliopistojen vetovoima työpaikkoina on heikentynyt.

Aika alkaa olla kypsä johtopäätöksille. Yliopistolaki kaipaa perusteellisia korjauksia, jotka vahvistaisivat demokratiaa yliopistojen sisällä.

Antti Rinteen hallituksen on hallitusohjelmansa mukaisesti määrä toteuttaa arvio yliopistoautonomian ja yliopistodemokratian tilasta. Jotta arviointi voi onnistua, sitä tekemään tarvitaan osaava ryhmä korkeatasoisia tutkijoita. Arviossa on selvitettävä laajasti yliopistolaisten tuntoja pelkän johdon näkemysten sijaan. Koska lainvalmistelun on jälkikäteen arvioitu olleen heikkoa, on myös tärkeää, että arvioinnissa kuullaan asiaa jo pidempään seuranneita oikeusoppineita.

Uuden lain tulisi taata yliopistolaisille enemmistö yliopistojen hallituksissa ja vahvistaa vaaleilla valittavien päätöksentekoelinten valtaa yliopistojen sisällä. Vain näin voidaan varmistaa tieteen vapauden toteutuminen poliittisten ja elinkeinoelämän suunnasta tulevien paineiden keskellä.

Ongelmat ovat kansallisia, mutta koskevat erityisen ajankohtaisesti juuri Tampereen yliopistoa. Siksi toivommekin tamperelaisten kansanedustajien ryhtyvän aktiivisesti hakemaan kestäviä ratkaisuja yliopistojen huolestuttavaan tilanteeseen. Ensimmäinen askel on hyvin toteutettu arviointi.

Jukka Kekkonen, professori, Helsingin yliopisto

Ari-Elmeri Hyvönen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Ilona Taubert, opiskelija, Tampereen yliopisto

By | 2019-12-02T17:17:59+00:00 December 2nd, 2019|

About the Author: