10.2.2020 | Laura Assmuth, Aku Venhola ja Mikko Lampo
Yliopistolaki vaatii perusteellisen remontin
2010-luvun alussa voimaan tullut yliopistolain uudistus on aiheuttanut vakavia ongelmia Suomen yliopistoissa. Lakiuudistusta on kuvattu yliopistojen itsehallinnon kasvattamiseksi, mikä lain vaikutukset huomioon ottaen on miltei huvittavan nurinkurinen näkemys. Julkaistu alunperin sanomalehti Karjalaisessa perjantaina 31.1.2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut yliopistolain vaikutuksia jo muutamaan otteeseen. Huolestuttavaa on, että yliopistojen sisällä toimivalta on keskittynyt korkeimmalle johdolle. Tämä on johtanut päätöksentekoon, josta yliopistolaiset, eli opettajat ja tutkijat, muu henkilökunta sekä opiskelijat on etäännytetty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yliopistolaisilla ei ole valtaa päättää omista asioistaan.
Lakia on puolusteltu sillä, että vaikka akateemisen yhteisön muodollinen asema johtamisjärjestelmässä on heikko, ei lainsäädäntö varsinaisesti estä henkilöstön ja opiskelijoiden mukaan ottamista päätöksentekoon. Tässä on ongelman ydin: mikään ei estä, mutta ei velvoitakaan. Osallistaminen ei ole sama asia kuin osallistuminen.
Ulospäin tilanne näyttää siloitellulta ja dynaamiselta. Yliopistojen strategioissa saatetaan korostaa yliopistoyhteisön hyvinvointia ja osallisuutta, mutta käytännössä tämä tavoite vesittyy erilaisiksi näennäisdemokraattisiksi toiminnoiksi. Yhteisön kuuleminen ei ole sama asia kuin aito paikka päättävissä asemissa.
Yliopiston johtamisen lähtökohtana tulisi olla ajatus siitä, että sivistysyliopistossa tutkimus ja opetus muotoutuvat vapaasti tieteenharjoittajien keskuudessa. Siksi esimerkiksi yliopiston jäsenistä koostuvien monijäsenisten toimielinten valtaa ja vastuuta tulisi paitsi selkeyttää myös kasvattaa lainsäädännöllisellä tasolla.
Tiedeministeri Hanna Kososella on mahdollisuus ottaa merkittäviä askeleita yliopistojen olojen parantamiseksi. Hallitusohjelmaan kirjattu arviointi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilasta tulee tehdä perusteellisesti ja akateemisia asiantuntijoita käyttäen. Yliopistolain avaaminen on ainut toimiva korjausliike jo vuosikymmenen ajan vaikuttaneiden vakavien valuvikojen korjaamiseksi.
Laura Assmuth, yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
Aku Venhola, tähtitieteen tutkijatohtori, Oulun yliopisto
Mikko Lampo, valtio-opin opiskelija, Tampereen yliopisto
