Helsingin yliopisto on työpaikka, jossa yhteisön jäsenet ovat poikkeuksellisen sitoutuneita ydintehtäviinsä, tutkimukseen ja opetukseen, sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tätä sitoutuneisuuden astetta monissa organisaation kadehdittaisiin. Kuitenkin kyselyt osoittavat, että työhyvinvoinnissa olisi parannettavaa ja moni kokee, ettei asioihin voi vaikuttaa, mikä rapauttaa yhteisöllisyyttä. Yliopistolaisten keskuudessa tulisi vahvistaa osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja sitoutuneisuutta yhteisöllisyyteen, ei ainoastaan kunkin omaa sitoutuneisuutta omiin tehtäviin.
Esivaali 2021
”Priorisoisin sitä, että yliopisto olisi vuonna 2030 paras paikka opiskella ja työskennellä ja avoimuus olisi ydintehtävien toteuttamisen perusta.”
Yhteisöllisyys on yksi yliopiston neljästä arvosta, joka heijastuu myös suosikkiarvooni sivistykseen. Omassa ymmärryksessäni sivistys sisältää myös kolme muuta arvoa, totuuden, vapauden ja yhteisöllisyyden.
Hallituksen tehtävä on päättää muun muassa yliopiston keskeisistä tavoitteista ja strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Strategiakausi on jo ulotettu vuoteen 2030 eli valittavan hallituksen tulisi keskittyä strategian toteutukseen, ettei se jää vain sanahelinäksi. Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman tulee mahdollistaa strategian mukainen toiminta, ja näitä vuosittaisia suunnitelmia tulee tarkastella ja arvioida suhteessa siihen.
Strategiassa on nostettu esiin monia mielestäni tärkeitä tavoitteita. Priorisoisin sitä, että yliopisto olisi vuonna 2030 paras paikka opiskella ja työskennellä ja avoimuus olisi ydintehtävien toteuttamisen perusta. Näitä päämääriä tulee aidosti tavoitella erilaisin toimenpitein. Visio tulee asettaa häpeilemättömän korkealle, vaikka matka siihen onkin tällä hetkellä pitkä: yliopistossa tulisi opettaa/opiskella ilolla, tutkia riemulla ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti avoimuutta ja tutkimukselle luonteenomaista kriittisyyttä toteuttaen.
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen nivoutuvat väistämättä olosuhteisiin, joissa työtä tehdään, myös tilakysymyksiin ja resursseihin. Näistä täytyy käydä avointa ja perusteellista keskustelua. Se on myös yliopiston arvojen toteutusta käytännön toiminnassa, yhteisöllisyyden vaalimista ja monialaisen sivistysyliopiston eri alojen kunnioittamista. Yliopisto kytkeytyy yhteiskuntaan eri alojen kautta.
Olen toiminut yliopistoyhteisössä erilaisissa luottamustehtävissä yhtäjaksoisesti vuodesta 1995, koko yliopistourani ajan. Merkittävimmät luottamustoimeni ovat olleet eri kampuksia yhdistävän Opettajien akatemian puheenjohtajuus 2017–2018, sekä tiedekuntaneuvoston jäsenyydet eri ryhmien edustajana useilla eri kausilla, professoreiden edustajana 2018–2021. Vuodesta 2008 olen ollut teatteritieteen professori, mutta sitä ennen työskentelin tutkijakoulutettavana, assistenttina ja yliopistonlehtorina ja tuntiopettajana vuodesta 1996 alkaen. Olen palvellut yliopistoa eri myös neljän filosofisen tiedekunnan promootion järjestelyissä (2019 juhlamenojen ohjaajana) sekä nyt Keskisuomalaisen osakunnan inspehtorina. Oman tieteenalani tärkeimmistä luottamustoimista mainitsen alani maailmanjärjestön hallituksen jäsenyyden 2007–2015 ja varapresidenttiyden 2015–2019. Olen ollut myös Suomen Kansallisteatterin oy:n hallituksen jäsen 2010–2019, osan aikaa tästä myös sen varapuheenjohtaja. Näissä luottamustoimissa olen ollut myös talousvastuussa ja osallistunut varainhankintaan. Olen ollut asiantuntijana ja/tai arvioitsijana 20 suomalaisessa tai kansainvälisessä yliopistossa, tutkimusorganisaatiossa tai tutkimusrahoitusorganisaatiossa.
Äänestys avautuu maanantaina 25.10
(Äänestys Moodlessa kurssialueella 48232)